Jatkan kirjoittelua blogisarjaan, jossa käsittelen perheoikeudellisia sopimusasioita ja tarkastelen millaisina ne näyttäytyvät sellaisten ihmisten elämässä jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai eläneet narsistisesti persoonallisuushäiriöisen vaikutuspiirissä.

Perheoikeudelliset sopimukset koskevat seuraavia asioita

  • sopimus lapsen asumisesta
  • sopimus lasten huollosta
  • sopimus lapsen oikeudesta tavata etävanhempaa
  • sopimus lapsen oikeudesta elatukseen eron jälkeen

Huoltajuus-, tapaamis- ja elatussopimukset ovat kaikki erillisiä sopimuksia ja ne käsitellään sosiaaliviranomaisen- ja tuomioistuimen toimesta erillisinä asiakirjoina. Lapsen asumisesta ja tapaamisesta tehdyt sopimukset vaikuttavat elatusmaksun suuruuteen, mutta huoltajuuden muoto ei vaikuta tapaamissopimuksen sisältöön eikä elatusmaksun suuruuteen.

Mitä huoltajuudella tarkoitetaan?

Lapsen huoltajuuteen liittyy paljon asioita, jotka mietityttävät eron jälkeen: Miten saan lapseni asiat hoidettua? Mistä asioista saan päättää yksin ja mihin tarvitsen toisen vanhemmat suostumuksen? Miten saan yksinhuollon lapsiin?

Suomessa, avioliitossa syntyneen lasten vanhemmat ovat automaattisesti lapsen huoltajia. Mikäli lapsi syntyy ns. avioliiton ulkopuolella, on lapsen äiti lähtökohtaisesti yksinhuoltaja. Iisyyden tunnustamisen yhteydessä tehdään usein samalla myös yhteishuolto sopimukset.

Huoltajan tehtävät

Lapsen huoltajan pääasiallinen tehtävä on sanamukaisesti pitää huolta lapsesta. Huoltajien tulisi taata lapsen tasapainoinen kehitys ja huomioida lapsen erityis- ja ikäkehityksenmukaiset tarpeet, sekä pitää huolta siitä, että lapsen kasvuympäristö on turvallinen.

Huoltajuuteen liittyvät velvollisuudet ovat itsestään selviä, mutta valitettavan usein vanhemmilla ei ole yhteistä säveltä siitä, mikä on lapsen paras;

  • käsitys lapsen turvallisesta kasvuympäristöstä on saattanut vuosien perheväkivallan seurauksena hämärtyä
  • vanhempi kuvittelee tarjoavansa lapselle turvallisen kasvuympäristön, mutta ei kykene huomioimaan edes lapsen perustarpeita
  • lapsen erityistarpeet saatetaan nähdä eri tavalla: toinen vanhempi voi vähätellä lapsen tarpeita, kun taas toinen vanhempi pyrkii huomioimaan ”pienimmätkin risaukset”

Mikäli huoltajilla ei yhteiselämän aikana ole ollut yhteistä säveltä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, niin on selvä, että eron jälkeen nämä asiat kärjistyvät.

Huoltajuus eron jälkeen

Ero ei vaikuta vanhempien huoltajuuteen. Eron jälkeen vanhemmat päättävät yhdessä seuraavista lapsen asioista:

  • hoidosta
  • kasvatuksesta
  • asuinpaikasta
  • kansalaisuudesta
  • äidinkielestä
  • nimestä
  • uskonnosta
  • terveydenhuollosta
  • päivähoidosta/koulunkäynnistä
  • passista sekä
  • edustaa lasta, lasta koskevissa asioissa
  • toimii lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita
  • muista lapsen henkilökohtaisista asioista esim. pankkitilin avaaminen

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toinen vanhempi ei voi yksin päättää esim. lapsen päiväkotipaikasta tai hankkia lapselle passia. Päätöksiin tarvitaan aina molempien vanhempien suostumus. Vanhemmat voivat hakea eron jälkeen huoltajuuteen muutosta joko tuomioistuimen päätöksellä tai lastenvalvojan sopimuksella

Suomessa huoltajuus pyritään lähtökohtaisesti pitämään lapsen molemmilla vanhemmilla. Vaikka eron jälkeen lapsen asioiden hoitaminen kangertelee ja on riitaisaa, pyritään tuomioistuimessa ”viimeiseen asti” saamaan vanhemmat huoltamaan lapsia yhdessä. Tämä johtuu siitä, että eron jälkeiset lapsen asioiden hoitamiseen liittyvät ongelmat tulkitaan usein eroon kuuluvaksi normaaliksi käyttäytymiseksi ja niiden oletetaan laantuvan ajan myötä.

Tuomioistuimissa katsotaan yhteishuolto riittäväksi, mikäli vanhemmat pystyvät edes jollain tasolla yhdessä sopimaan lapsen asioista tai minimissään siten, että toinen huoltaja ei pyri omalla toiminnallaan aktiivisesti vaikeuttamaan lapsen asioiden hoitoa.

Tämä lapsen asioiden hoidon aktiivinen vaikeuttaminen, ja sen tulkinta, on viranomaisten näkökulmasta usein veteen piirretty viiva. Aktiivista vaikeuttamista on todella hankala todentaa ilman selkeää todistusaiheistoa. Kuitenkin, juuri se, miten lapseen liittyvät asiat saadaan eron jälkeen hoidettua, vaikuttaa siihen miten huoltajuus tuomioistuimessa määrätään.

Valitettavan usein on kuitenkin niin, ettei viranomaisissa tai tuomioistuimessa tunnisteta vuosia jatkuneen henkisen väkivallan elementtejä ja oletetaan että mikäli parisuhteen aikana on perheessä ollut väkivaltaa, ei sitä eron jälkeen enää voi olla. Tämä on valitettava harha, sillä väkivalta kohdistuu eron jälkeen lapsen asioiden hoidon sabotointiin. Väkivallalla ei ole näkyvissä loppua, se vaan muuttaa muotoaan – kiusana ja jopa vainona.

Tiedonsaantioikeus

Lapsen yhteishuollossa molemmilla huoltajilla on oikeus saada tietoa lapsia koskevista asioista. Tällaisia asioita on mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon- sekä koulunkäyntiin liittyvät tiedot. Ajatuksena tässä on, että molemmilla vanhemmilla tulee olla oikeus saada tietoa lapsia koskevista asioista, jotta he voivat, erosta huolimatta, olla läsnä lapsen arjessa, sekä tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Tiedonsaantioikeuden tärkeys korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsen terveydenhuollollista hoitoa suunnitellaan.

Tiedonsaantioikeuden kääntöpuoli on siinä, että narsistinen vanhempi voi kääntää saamansa tiedon lasta vastaan, jolloin

  • Narsisti pyrkii manipuloimaan lasta, ettei tämä puhuisi asioista terveydenhuoltoon
  • Narsisti pyrkii vaikuttamaan siihen, että lapsen sanomisilla olisi myönteinen vaikutus lapsen asumisjärjestelyjä ja huoltajuutta käsitellessä (narsistin näkökulmasta)
  • Narsisti kääntää lapsen hoidon tarpeen toisen huoltajan syyksi, ja pyrkii osoittamaan tämän kykenemättömyyttä toimimaan lapsen lähivanhempana.

Useimmissa erotilanteissa narsisti aktivoituu eron jälkeen myös suhteessa viranomaisiin. Narsisti osallistuu aktiivisesti lapsen neuvolakäynneille tai koulupalavereihin. Tällainen huoltajan osallistuminen on normaaliolosuhteissa erittäin toivottavaa, mutta mikäli toinen vanhemmista on narsisti, ei tämän osallistumisesta lapsen asioiden hoitoon ole lapselle mitään hyötyä – päinvastoin.

Neuvolakäynnit ja koulupalaverit kääntyvät narsisti-huoltajan asioiden hoitamiseksi, exän haukkumiseksi tai narsisti vanhemman erinomaisuuden korostamiseksi. Viranomaispalaverit ovat narsistille mitä mahtavin näyttämö, jossa hän saa patsastella parrasvaloissa tehden toisen huoltajan naurunalaiseksi tai vähintään ahdistuneeksi.

Yksinhuoltajuus ei ole aukoton ratkaisu tiedonsaantioikeuden rajaamiselle, sillä toiselle vanhemmalle voidaan joko vanhempien yhteisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. 

Pohtiessasi yhteishuollon ja yksinhuollon hyötyjä ja haittoja, on joskus hyvä päätyä yhteishuoltoon ja keskittyä lapsen edun mukaisen tapaamissopimuksen saamiseen. Yksinhuollon hakeminen voi provosoida narsistia äärimmilleen, mistä taasen ei seuraa mitään hyvää – ei lapselle eikä toiselle vanhemmalle. Joskus yksinhuolto on kuitenkin ainoa järkevä ja lasta suojeleva huoltajuusmuoto.

Huoltajuus ja tapaamissopimus

Vielä muutama sananen tapaamissopimuksesta. Huoltajuudesta sopiessa on hyvä huomioida, että huoltajuusmuodolla ei ole vaikutusta tapaamissopimuksen sisältöön.  Eli mikäli ajattelet, että saadessasi yksinhuoltajuuden, pystyt paremmin suojelemaan lasta narsistiselta exältä. Näin ei kuitenkaan ole! Lapsella voi olla hyvinkin laaja oikeus tavata etävanhempaa, vaikka lähivanhemmalle olisikin myönnetty yksinhuolto. Tätä seikkaa en voi olla kyllin korostamatta!

Huoltajuus ja elatussopimus

Huoltajuusmuodolla ei ole myöskään vaikutusta elatusavun määrään, sillä elatusavun suuruuteen vaikuttaa yksinkertaistettuna lapsen elatuksen tarve ja elatusvelvollisten elatusmaksukyky.

Olen koulutukseltani psykoterapeutti ja olen tehnyt sosiaalityöntekijänä lastenvalvojan tehtäviä. Antamani neuvot ja laintulkinnat eivät ole oikeustieteen ammattilaisen kirjoittamia. Kirjoituksiani ei kannata tulkita ainoana oikeana totuutena, ja suosittelen aina hankkimaan oikeusavustaja huoltajuusriitojen ollessa näköpiirissä.

Seuraavassa blogi-kirjoituksessa keskityn yksinhuoltajuuteen. Mitä se tarkoittaa ja milloin yksinhuoltoa kannattaa hakea. Tilaa blogi sähköpostiisi, niin saat kirjoituksen suoraan sähköpostiisi.

Millaisia ajatuksia kirjoitukseni sinussa herätti?

Lämpimin terveisin,
Kaisa Hiltunen

Lähteet: THL Lastensuojelun käsikirja, finlex